Mitään muuta en eläissäni tule inhoamaan näin paljoa kun hammaslääkärissä käyntiä!
Joka kerta sitä manaa luojaansa siitä kuin **ttumaista on antaa ihmiselle nii paskat leegot että niitä saa olla huollattamassa joka välissä. Tekareiden laittokin on käväissyt mielessä...

Nooh... Noin viikko sitten rupesi jo viime kesänä juurihoidettua hammasta vihloa, buranan voimalla punnersin sinnikkäästi viikonloppuun "ei se vielä niin kippee oo" periaatteella. Maanataina aamulla turpa näyttikin jo siltä että olisin joutunu perheväkivallan uhriksi joten pakkohan se oli lekurille soittaa (ihan avopuolison tähden).
Kidutukseen pääsin tänä aamuna ja oli lääkäri-tätin naama näkemisen arvonen kun hää tivasi multa että kuinka ihmeessä oon selvinny tähän asti?
Hammas oli TÄYNNÄ MÄTÄÄ!
Tunnin kestäneen kidutus session jälkeen rupesi olo olemaan niin hutera että silmissä jo sumeni, mutta kotimatka se mielenkiintoinen vasta olikin kun naama oli tulessa puudutuksen jäljiltä, yläleukaa viilsi ristuksenmoinen kipu joka toinen sekunti ja silmät valu norona vettä. Yritä siinä ajaa autolla ja pysyä vielä omalla kaistalla!
Eikä siinä vielä kaikki!
Lääkäri-tätin tuomio oli seuraavan lainen: Todennäköisesti tulehduksen halkaisemaa hammasta ei saa tekemälläkään käyttökelpoiseksi joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää implantti. TIIÄTTEKÖ TYÖ MITÄ SELLASET MAKSAA? 
Olin kuulkaas persiilleen lentää kun täti ilmotti et semmoset kaks tonnia.
Pitikö tuo lähtä pankkiin anomaan lainaa...

Oloa ei helpottanut yhtään kun kotiin tullessä Woody oli järkännyt mammalle taas illaksi tekemistä, jätkä oli päättänyt katsoa mistä eteisen sohva on tehty... ja oli se paskaakin ehtiny vetää kissan hiekkalaatikosta joka oli kahden oven ja kolmen portin takana. Et miettikääpä sitä!