Jaahas, mistähän sitä taas aloittaisi...
Nyt kun illat on alkaneet pimenemään, muhun on iskenyt jokin ihme
kynttilä villitys. Ja kun tässä pyromaani-sukua ollaan niin saa olla
melko tarkkana. Toissa iltana kun löhösin sohvalla kynttilän valossa
leffaa katsellen olin valehtelematta saada sellaisen paskahalvauksen
ettei pahemmasta väliä. Kissa oli mitä ilmeisimmin erehtynyt hiukka
liian lähelle kynttilöitä ja satalasissa meni pitkin seiniä tulipallo
persiissään. Hyvä ettei palanut olohuoneen verhotki.... Kappasin elukan
kainaloon ja sen persausta taputellen juoksin vessaan ja torppasin sen
lavuaarin alle. Olihan kissalla autuas ilme!
Voi hyväntähden että nämä järjestää toimintaa! Reppana kun sitä ei
muutenkaan oo tuolla hännällä siunattu niin nyt vielä töpön karvatkin
on karrella.
Alkuviikosta pudotin ilmottautumis laput posteljoonin vietäväksi.
Viiseli ilmottautui ensimmäisiin geeli-karkeloihin ja Vannu taasen
pääsee kokoeileen toko-taitojaan. Sainpas sitä motivaatiota
reenaamiseen, toisaalta sille sama miten kisat menee kunhan
MINÄ pääsen reenaamaan kisatilanteita.. Ja mikäs sen parempi
paikka kun kotikisat, voi mokailla ihan rauhassa :D
Torstaina suunnataan Viskin kanssa näyttely-reeneihin, onhan tuo aika
jo totuttaa kaveri näyttelyremmiin ja muihinkin eläviin kuin
kookikoiriin.
Mutta nyt tää lähtee kartanolle kun kerrankin paistaa aurinko!
lauantai, 23. elokuu 2008
Kommentit